Antti-Jussi Tahvanainen toimii tutkimuspäällikkönä ETLAssa. Hänellä on runsaasti kokemusta kansainvälisistä ja kotimaisista tutkimushankkeista. Antti-Jussi Tahvanaisella on vahva tausta akateemisen yrittäjyyteen ja yrittäjyysyliopistoon liittyvässä tutkimustyössä, opetuksessa ja käytännön kasvuyritystoiminnassa. Hän on opettanut liiketoimintamallien suunnittelua Aalto-yliopiston Yrittäjyysohjelmassa. Antti-Jussi toimii myös itse yrittäjänä ja on mukana kasvuyrityksen johtoryhmässä analysoimassa tulevaisuuden kasvusektoreita. Antti-Jussin erityisosaamisalueita ovat teollinen uudistuminen ja teknologinen transformaatio teollisissa ekosysteemeissä, teollinen kilpailukyky ja sen kriittiset menestystekijät, yritysten arvonkaappauskyvykkyydet ja sijoitettavuus globaaleissa arvoketjuissa, kasvuyritysten rahoitus, teknologiansiirto, tietämyksen johtaminen ja akateeminen yrittäjyys sekä kansalliset innovaatiojärjestelmät.
Mikä on vahvuutesi SWiPE-tutkijana?
– Tuon SWiPE-tutkimukseen erityisesti vahvan osaamisen yrittäjyysyliopistoon liittyvästä tutkimustyöstäni. Olen kartoittanut tuhansien suomalaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden motivaatioita ja esteitä edistää keksintöjensä kaupallista hyödyntämistä. Olen myös tutkinut laajasti kaikkien suomalaisten ja valikoitujen yhdysvaltalaisten huippuyliopistojen teknologiansiirtoyksiköiden toimintaperiaatteita sekä tutkinut aiemmin yliopistolain ja korkeakoulukeksintölain vaikutuksia akateemiseen yrittäjyyteen. Minulla on myös kattava verkosto yliopistojen yhteyteen kasvaneisiin kasvuyritysyhteisöihin.
Mitä toivoisit SWiPE-tutkimuksen nostavan yhteiskunnalliseen keskusteluun?
– Haluaisin tuoda esille, kuinka tärkeä kasvulähde tutkimussektorimme voisi parhaimmassa tapauksessa taloudellemme olla. Tämä vaatisi yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten roolien rohkeampaa uudelleen määrittelyä niin, että kaupallisen hyödyntämisen edistämisestä tulisi niin instituutioille kuin yksittäisille tutkijoille selkeästi palkitsevaa toimintaa. Tutkijoiden ja tutkimusinstituutioiden roolit saisivat omasta mielestäni olla paljon avoimempia sekä sallia tutkijoiden ”kaksoisidentiteettejä” ja reilusti vapaampaa liikkuvuutta akateemisen ja kaupallisen sektorin välillä. Parhaimmillaan kokemukset kaupalliselta sektorilta tuottavat merkittäviä uusia avauksia tutkimusmaailmaan, parantavat tutkimuksen relevanssia yhteiskunnalle ja tuottavat myönteisiä ulkoisvaikutuksia talouteen.
Avoimuuden lisäämiseksi tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia tutkimus- ja koulutuslaitoksemme mandaattiin, sekä tutkijauria ohjaavien kannustinjärjestelmien uudistamista. Esimerkiksi USAssa yrittäjyyshenkisissä yliopistoissa professorit saavat palkkaa vain 9 kuukaudelta vuodessa. Heidän oletetaan hankkivan puuttuvalta osalta palkkansa kaupalliselta sektorilta muodossa tai toisessa. Monilla on oma yritys, toiset ovat mukana teollisuudessa. Lisäksi haluaisin puhdistaa akateemisesta kulttuurista käsityksen, jonka mukaan tulosten hyödyntäminen akatemian ulkopuolella on paheksuttavaa. Fakta on, ettei tieto siirry tehokkaasti käytäntöön ilman alkuperäisen keksijän osallistumista käytännön toteutukseen. Meillä syntyy monilla aloilla yhteiskunnalle erittäin arvokkaita ja hyödyntämiskelpoisia löydöksiä; nyt ne täytyy saada myös tehokkaasti käyttöön. Norsunluutorni on päässyt syntymään, koska tiedelaitoksemme ovat kasvaneet sellaiseen ympäristöön, joka ei ole vaatinut heiltä vastuuta ja toimenpiteitä löydösten hyödyntämisen edistämiseksi. Miksi ei? En näe siinä mitään ristiriitaa akateemisen tutkimuksen tehtävän kanssa.
Lue lisää tutkimuspäällikkö Antti-Jussi Tahvanaisen osaamisalueista ja työstä tutkijana täältä.
