WORK2017-konferenssi, 17.8.: Yhteiskuntatieteellinen katsaus työn tulevaisuuteen

Toisen konferenssipäivän keynote-puheet pureutuivat työn, teknologian ja talouden käsitteisiin yhteiskuntatieteellisistä lähtökohdista. Lisäksi muun muassa robottien rooli tulevaisuuden työelämässä herätti vilkasta keskustelua.

Robotit ja työn tulevaisuus

WORK2017-konferenssin Robots and the future of work (Robotit ja työn tulevaisuus) -track pureutuu robottien rooliin tulevaisuuden työssä.

Robotteja on hyödynnetty pitkään teollisuudessa, mutta palvelualoilla niiden käyttö on vasta aluillaan. Esimerkiksi terveysalalla hoidon tarve kasvaa väestön vanhetessa ja terveydenhoidon ammattilaisista on pulaa. Robotit voivat olla yksi vastaus ongelmaan. Hoitoalalla niiden käyttöön liittyy kuitenkin sosiaalisia ja eettisiä kysymyksiä, sillä terveydenhuollon laatu yhdistetään pitkälti ihmiskontaktiin.

Torstaiaamupäivällä esiteltiin kolme aiheeseen liittyvää tutkimusta, jotka käsittelivät työntekijöiden suhtautumista robotteihin:

Tuuli Turjan, Lina Van Aerschotin ja Tuomo Särkikosken tutkimuksessa Finnish care workers’ attitudes towards robots (Suomalaisten hoitotyöntekijöiden asenteet robotteja kohtaan) selvisi, että hoitotyöntekijät suhtautuivat robotteihin sitä paremmin, mitä enemmän heillä oli niistä kokemusta.

Satu Pekkarisen, Helinä Melkasin ja Lea Hennalan tutkimuksen Robot as a workmate? Care workers’ and students’ experiences of the implementation of ‘Zora’ robot in elderly care (Robotti työkaverina? Hoitotyöntekijöiden ja -opiskelijoiden kokemuksia Zora-robotin käyttöönotossa vanhustenhoidossa) tulokset toivat ilmi, että vanhustenhoidossa asenteet robotteja kohtaan ovat kaksitahoisia. Jotkut työntekijät innostuivat niiden käytöstä ja pitivät niitä hyödyllisinä, toiset kokivat ne uhkana ja lisätyönä.

Nina Savelan, Tuuli Turjan ja Atte Oksasen tutkimuksessa A systematic literature review about social acceptance of robots in different occupational fields (Systemaattinen kirjallisuuskatsaus robottien sosiaaliseen hyväksyntään eri aloilla) havaittiin, että erityisesti terveysalan työntekijöillä ja vanhuksilla oli positiivisia kokemuksia avustavista roboteista. Toisaalta robottien käyttöä kritisoitiin fyysisen ihmiskontaktin puutteesta.

 

Jerry A. Jacobs: Työn tulevaisuudesta kertominen historian avulla

Vaikka edellä esitellyissä tutkimuksissa robotisaatiota pidettiin pääasiassa positiivisena kehityksenä, monien mielestä on olemassa todellinen uhka, että robotit ja teknologia korvaavat valtaosan ihmisten tekemästä työstä.

Sosiologian professori Jerry A. Jacobs Pennsylvanian yliopistosta esitti päivän ensimmäisessä keynote-puheessa kritiikkiä ajatukselle teknologisen kehityksen aiheuttamasta työttömästä tulevaisuudesta.

Keynote puhuja professori Jerry A. Jacobs Pennsylvanian Yliopistosta puhumassa Work 2017 konferensissa 17.08.2017.

“Työpaikkojen menettämisen uhkaan törmää kaikkialla – siitä voi lukea jatkuvasti lehdistä. Uusien teknologioiden työelämään tuomia hyötyjä on usein vaikeampi nähdä.”

Jacobs käsitteli puheenvuorossaan kahta keskeistä teknologian kehitykseen työelämässä kohdistuvaa kritiikkiä. Näistä ensimmäisen mukaan teknologia vie ihmiseltä työt, kun työtehtävät siirtyvät teknologian suoritettaviksi. Tämä ei Jacobsin mukaan kuitenkaan tarkoita, että ihminen menettää työnsä kokonaan. Tehtävät muuttuvat ja kokonaan uusia syntyy.

“Esimerkiksi drone-lennokeissa ei tarvita lentäjää, mutta ne vaativat suuren joukon tukihenkilöitä.”

Toisen yleisen kritiikin mukaan ammatillinen muutos on nykyisen teknologisen kehityksen vuoksi aiempaa nopeampi. Jacobsin mukaan tilanne on todellisuudessa toisin.

“Ammatillinen muutos on nyt hitaampaa kuin koskaan aiemmin teollisen kehityksen aikana.”

Jacobsin mielestä keskustelu tulisi asettaa laajempaan teoreettiseen ja historialliseen kontekstiin. Nykyisiä muutoksia tulisi verrata aiempiin työelämässä ja -tehtävissä tapahtuneisiin kehityksiin. Samalla vasta tulossa olevia mahdollisia muutoksia pitäisi suunnitella ja arvioida etukäteen.

“Meillä yhteiskuntatieteilijöillä on paljon annettavaa aiheesta käytävälle keskustelulle.”

 

Peter Levin: Teknologiatalouden yhteiskuntatieteellinen agenda

Yhteiskuntatieteellisellä linjalla jatkoi myös päivän toinen keynote-puhuja, Intel Corporationin strategi ja vanhempi tutkija Peter Levin. Hän keskittyi puheenvuorossaan yhteiskuntatieteiden rooliin teknologiataloudessa. Levin siirtyi itse töihin Intelille akateemiselta uraltaan neljä vuotta sitten, ja hänen viestinsä tutkijayhteisölle oli selvä:

Senior Research Scientist Peter Levin Intel Corporation:ista puhumassa aiheesta: ”A Social Science Agenda for the Technology Economy” Work 2017 konferensissa 17.08.2017.

“Teollisuus tarvitsee lisää yhteiskuntatieteilijöitä”, hän totesi.

Levinin mukaan monet teknologiatalouteen linkittyvät ilmiöt, kuten vallan keskittyminen, digitalisaatio ja verkostoituminen kaipaavat yhteiskuntatieteellistä tarkastelua.

“Globaalin talouden tapa luoda arvoa on merkittävän muutoksen kohteena. Epäilen, että aliarvioimme tämän muutoksen voimaa emmekä ymmärrä sen vaikutuksia.”

Yhteiskuntatieteilijöiden tulisi pyrkiä ymmärtämään, arvioimaan kriittisesti ja osoittamaan kiinnostusta teknologiataloutta kohtaan. Kyseessä on muutos, jolla on vaikutuksia yhteiskunnan kaikkiin osa-alueisiin.

Teknologiataloudesta kiinnostuneiden tieteilijöiden tulisi Levinin mukaan harkita kolmea asiaa. Ensinnäkin ongelmia ei voi osoittaa, jos ei ole valmis tarjoamaan niille ratkaisuja. Toiseksi aiheeseen liittyvä tutkimus pitää pystyä yhdistämään todellisiin käyttötarkoituksiin, suunnitteluperiaatteisiin tai markkinamahdollisuuksiin.

“Ohjelmistosuunnittelijan saa tekemään mitä haluat, kun ymmärrät, mitä hän tekee”, Levin sanoi.

Kolmanneksi tutkijoiden pitäisi harkita siirtymistä akateemiselta uralta teknologiatalouden pariin. Levinin mukaan sopivaa etäisyyttä on vaikea pitää, jos työskentelee tieteen puolella mutta yrittää samalla vaikuttaa teknologiatalouteen.

“Olisi hyvä, jos yhteiskuntatieteilijöiden ekosysteemi olisi suurempi. Se vaatii, että osa teistä jättää akatemian mukavat olot taakseen.”

 

Teksti: Kira Keini / Kaskas Media

Kuvat: Sakari Piippo

 

WORK2017 on työn ja talouden digitaalista tulevaisuutta käsittelevä kansainvälinen konferenssi, joka kokoaa Turkuun 16.–18.8. alan asiantuntijoita ympäri maailmaa. Konferenssin järjestää järjestää Turun työtieteiden keskus yhdessä Turun yliopiston, Turun kauppakorkeakoulun ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman SWiPE-tutkimuskonsortion kanssa.