Tutkimme Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa asiantuntijatyön työaikoja ja niiden yhteyttä työhön ja hyvinvointiin. Tutustu hankkeen raporttiin klikkaamalla tästä. Lyhyesti kerrottuna kutsuimme osallistujiksi Suomen Ekonomit jäseniä ja erään it-yrityksen työntekijöitä. Valtaosa osallistujista oli toistaiseksi sovitussa työsuhteessa ja vain 3 % (eli 9 henkilöä kaikista 307 vastanneesta) työskenteli muualla kuin yksityisellä, julkisella, valtio- tai järjestösektorilla. Varsin perinteistä toimihenkilöjoukkoa. Sen sijaan tuloksemme pitkien työpäivien ja unen ja vireyden välisestä yhteydestä ovat tärkeitä riippumatta työsuhteen muodosta ja koskettavat alustoilla tai yrittäjinä toimivia.
Asiantuntijatyö keskiössä
Asetimme asiantuntijatyön keskiöön, sillä myös perinteisissä työsuhteissa se tarjoaa tekijälleen joustavuutta, kun työtä voidaan tehdä nykyteknologioilla myös muualla kuin varsinaisessa toimipisteessä. Tiedetään, että joustavuus voi johtaa työn ja vapaa-ajan välisen rajan hälvenemiseen ja pitkiin työaikoihin. Työn ja vapaa-ajan välinen raja on tärkeä palautumisen ja levon kannalta. Toisaalta asiantuntijatyö on yleistynyt digitalisaation myötä ja alustojen toimijat ovat oma erityisryhmänsä tässä joukossa.
Uudet teknologiat hälventävät työn ja vapaa-ajan rajaa
Valitsimme tutkimuksen yhdeksi välineeksi puhelimeen ladattavan sovelluksen. Osin perusteena oli mahdollisuus tavoittaa liiton jäseniä työpaikoista riippumatta, mutta taustalla oli myös ajatus hahmottaa omaa ajankäyttöään. Suurin osa koki työnsä edellyttävän jatkuvaa tavoitettavissa oloa ja yli puolet pyrki reagoimaan sähköposteihin välittömästi. Toisaalta älypuhelimen käyttö oli yhteydessä sekä pidempään työaikaan että heikompaan hyvinvointiin. Kun tämä havaittiin perinteisissä työsuhteissa, niin lienee perusteltua arvioida että tilanne on vähintään sama esimerkiksi yrittäjillä tai alustoilla elantoaan hankkivilla, joilla toimeentulo on suoremmin riippuvainen yhteydenotoista ja toimeksiannoista.
Alustoillakin on palauduttava
Toinen alustatyöhön ja yrittäjiin soveltuva havainto oli unen ja palautumisen ja työajan pituuden välinen noidankehä: edeltävän yön huonompi unen laatu tai heikompi vireys aamulla pidensivät seuraavan päivän työaikaa. Vastaavasti pidempi työaika oli yhteydessä heikompaan unen laatuun ja vireyteen seuraavana aamuna. Näkemyksemme on, että tämä korostaa työn ja vapaa-ajan välisen rajan vaalimista. Erityistä huomiota tähän tulee varmasti kiinnittää työntekijöillä – niin työsuhteissa, alustoilla kuin yrittäjinäkin – jotka työskentelevät yli aikavyöhykkeiden, matkustavat paljon tai joille tavoitettavuus on tärkeää.
Sovitaan yhdessä hyvistä käytännöistä
Mitä työn ja vapaa-ajan väliselle rajalle voisi tehdä? Aluksi: ei jätetä työntekijöitä yksin. Toiseksi, tarvitaan tukea ja koulutusta ajanhallintaan osana työyhteisöjen toimintaa ja esimiestyötä, ja erityisesti räätälöitynä alustoilla ja yrittäjinä työskenteleville. Lisäksi kannustamme sopimaan yhteisistä käytännöistä liittyen tavoitettavuuteen, tehtävien kiireellisyyteen ja ajankäytön tarkoituksenmukaisuuteen. Työsuhteissa olevat voivat sopia ajanjaksosta, jolloin tarvitaan nopeampaa ja tiiviimpää tavoitettavuutta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jonka jälkeen voi olla kevyempi jakso. Alustoille ja yrittäjille ratkaisu voi löytyä vastausautomaateista tai työskentelyn jaottelusta niin, että myös levolle jää aikaa.
Lisäksi kannustamme keskustelukulttuuriin ja hyvien käytäntöjen löytämiseen pitkien työpäivien tai esimerkiksi työmatkojen rasitusten tasaamiseksi. Palautumisen ja levon osalta työajan ja unen laadun välinen suhde on keskeinen. Jos tekee pitkää päivää, voi olla vaikea ehtiä nukkua hyvin ja tarpeeksi. Kaikkien toimintakyvyn osa-alueiden (fyysinen, henkinen, kognitiivinen) kannalta on tärkeää jaksottaa työskentely niin, että iltaisin jää vapaa-aikaa ja rauhoittumisaika ennen yöunille käyntiä ja on varattava unelle riittävästi aikaa. Yksi ratkaisu voi olla ajankäytön seuraaminen vaikkapa sovelluksen avulla, sillä se mahdollistaa työn ja vapaa-ajan välisen rajan havaitsemisen.
Lähde:
Ropponen, A., Bergbom, B., Härmä, M., Sallinen, M. (2018): Asiantuntijatyön työajat : yhteydet työhön ja hyvinvointiin. Työterveyslaitos, Helsinki.
Annina Ropponen toimii vanhempana tutkijana SWiPE-hankkeessa sekä Työterveyslaitoksessa.