Työ- ja elinkeinoministeriön ja Strategisen tutkimuksen neuvoston asiantuntijoille ja tutkijoille suunnatussa seminaarissa käytiin keskustelua kahden teeman ympärillä: Alustatalous ja digitalisaatio – vaikutukset talouskasvuun ja työllisyyteen sekä Työmarkkinoiden joustavuus – keinoja ja mahdollisuuksia. Puheenjohtajana toiminut ohjelmajohtaja Eveliina Saari korosti, että eri STN-hankkeet pyrkivät tuottamaan tieteellisesti korkeatasoista tietoa, joka auttaa ratkaisemaan yhteiskunnassa ajankohtaisia kysymyksiä, kuten miten saada ihmiset pysymään mukana murroksellisessa työssä.
Kaikkiaan kuuden eri STN-hankkeen tutkijat alustivat ajankohtaisista tutkimustuloksista, joita työ- ja elinkeinoministeriön, Tekesin ja sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijat kommentoivat. Myös yleisössä istuneilla asiantuntija- ja tutkijakollegoilla oli mahdollisuus osallistua keskusteluun. Tilaisuuden toisena järjestäjänä yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön Päivi Järviniemen kanssa toiminut Eveliina Saari korosti politiikkasuunnittelusta ja skenaarioista käytävän keskustelun tärkeyttä relevantin tutkimuksen tuottamiseksi. Ministeriöiden asiantuntijat kannustivat tutkijoita ottamaan rohkeasti kantaa politiikkainterventioihin sekä tuomaan tulokset ja suositeltavat toimenpiteet selkeästi esiin. Tilaisuus järjestettiin 24.10.2017 Helsingissä.
Martti Mäntylä: Digitalisaatiossa on kolme kerrosta: yritys, palvelut ja alustat
Teollisuuden digitaalinen murros, DDI-konsortion Martti Mäntylä toi esille digitaalisen muutoksen syvyyden viisi eri tasoa – toimintojen tehostaminen, asiakaskokemus, uudet tuotteet ja palvelut, uudet liiketoimintamallit sekä toimialan ”game changer”. Mitä korkeammalle tasolle yritys nousee, sitä suurempi on vaikutus liiketoimintaan, mutta samalla tarvittavien osaajien rekrytointi muodostaa merkittävän pullonkaulan. Mäntylä kertoi arvioista, joiden mukaan muutaman seuraavan vuoden aikana tarvitaan 10 000 uutta osaajaa samalla, kun jopa miljoonan ihmisen osaaminen vaatii päivitystä. – Alustatalouden aikakaudelle ollaan menossa tekoälyn tukemana. Hypetys on aiheellista, koska muutos on niin suuri, Mäntylä totesi. Muutos tapahtuu kolmessa kerroksessa: yrityksissä, palveluissa ja alustoilla. Mäntylä korosti, että digitalisaatio ja globalisaatio johtavat uusien teollisten ekosysteemien kehittymiseen, joissa vakiintuneiden yritysten rooli ja asema muuttuvat. Tämä edellyttää uusia kyvykkyyksiä ja parhaat yritykset erottuvat ylivertaisella kyvyllään luoda asiakasarvoa.
Petri Rouvinen: Alustat tehostavat kohtaamisia, laskevat kustannuksia ja johtavat ainutlaatuiseen arvolupaukseen
Fiksu työ alustatalouden aikakaudella, SWiPE-konsortion Petri Rouvinen totesi, että yrittäjyysaste ei ole muuttunut Suomessa 2000-luvulla, mutta yksinyrittäjien määrä on noussut 60 000 yrittäjällä vuodesta 2000 tähän päivään. Hän korosti, että digitalisaatio on helpottanut yksinyrittämistä ja parantanut ansaintamahdollisuuksia. Rouvinen varoitteli liiallisesta tekoälyhypetyksestä. – Ei pidä päätyä johtopäätökseen, että tekoäly väistämättä syrjäyttää ihmisälyn. Alustatalouden ja tekoälyn vaikutus työhön näkyy vasta tulevaisuudessa ja vaikutukset ovat vielä vahvasti spekulaatiota, Rouvinen korosti. Hänen mukaansa liian usein korostetaan työn häviämistä, ei uutta työtä, joka syntyy vanhan tilalle. EU-vertailun mukaan Suomessa vain kolme prosenttia väestöstä on tarjonnut työtä digitaalisen alustan kautta. Rouvisen mukaan alustat tehostavat kohtaamisia ja luovat siten työtä. Alustoilla myös etsintä- ja vuorovaikutuskustannukset laskevat, mikä johtaa ainutlaatuiseen arvolupaukseen kaikille osapuolille.
Mikko Dufva: Työntekijöillä ja organisaatioilla on uusia merkityksiä digitaloudessa
Platform Value Now, PVN-konsortion Mikko Dufvan mukaan sekä työntekijän että organisaation merkitys muuttuu ja monimuotoistuu digitaloudessa. Linjaorganisaation merkitys vähenee työn organisoinnissa tai tiedonkulussa. Esimerkkinä hän mainitsi Morning Star -yrityksen, jossa työ organisoituu ihmisten toisilleen tekemistä lupauksista ja sitoumuksista. Digitaloudessa organisaatio voidaan ostaa myös palveluna. Alustaosuuskunnat jakavat puolestaan arvon alustan käyttäjille. Lohkoketjut mahdollistavat hajautetun autonomisen organisaation ja esimerkiksi itseohjautuva auto hoitaa itsensä huoltoon, jonka se maksaa tarjoamalla kyytejä. – Mikä on yritys, jos se on esimerkiksi itse itsensä omistava auto, kysyi Mikko Dufva. Myös työntekijän roolit muuttuvat ja monipuolistuvat alustoilla. Tämä edellyttää uusia valmiuksia. Dufva pohtikin, minkälainen on tulevaisuuden työntekijä – onko hän itseään johtava projektinomadi, yhteisresursseja kartuttava osuuskuntalainen, autonominen algoritmi tai kaikkea edellä mainittua?
Tuomo Alasoini TEKESistä korosti kommenttipuheenvuorossaan, että tekoäly ja digitalisaatio ovat talouskasvua vauhdittavia tekijöitä. Edellytys on kuitenkin, ettei tästä aiheudu negatiivisia heijastusvaikutuksia esimerkiksi tehdyn työn määrään. Tämä asettaa suuria vaatimuksia koulutukselle ja instituutioille. Säätelyjärjestelmää tulisi Alasoinin mukaan kehittää ennakoivammaksi. Haasteena on kuitenkin yhteiskunnan sääntelyn hitaus. Alasoini peräänkuulutti myös ajatusta hyvästä tekoälyperusteisesta yhteiskunnasta. Mitä tavoitteita asetamme uusien teknologioiden hyödyntämiselle; läpinäkyvyys, vastuullisuus ja laaja-alaisesti näkyvä yhteiskunnan hyöty, Alasoini listasi.
Toisen kommenttipuheenvuoron käyttänyt Anu Laitinen TEMstä katsoi jakamistaloutta erityisesti lainsäädännön näkökulmasta ja totesi, että lainsäätäjän työ on aiempaa haastavampaa, kun tulevaisuutta tulee säätää kestävällä tavalla. Jakamistalous haastaa Laitisen mukaan perinteisen säädösympäristön. Kilpailu, markkinoillepääsy, käyttäjänsuoja, verotus, työ ja vastuujärjestelyt tulee arvioida uudella tavalla erilaisten roolien näkökulmasta. Lainsäädännön piirissä tulee huomioida, missä roolissa kulloinkin ollaan. Laitinen korosti, että tärkeää on joka tapauksessa löytää keinoja liikkua joustavasti yrittäjyyden ja palkkatyön välillä. Tärkeää on, ettei työ jää ottamatta esimerkiksi siitä syystä, ettei uskalleta ottaa vastaan alustoilla tarjottavia töitä. Pidemmällä aikavälillä Laitisen mukaan uudistuslistalla ovat myös verotus ja sosiaalivakuutusjärjestelmä.
Merja Kauhanen: Keskipalkkaiset työt ovat vähentyneet Suomessa
Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka, WIP-konsortion Merja Kauhanen kertoi, että WIP-tutkimuksessa on selvitetty tilastollisten mallien avulla työmarkkinoiden rakennemuutosta ja sitä, mihin supistuvissa ammateissa työskentelevät päätyvät. Myös alueellisen liikkuvuuden merkitystä tuloksiin on tutkittu. Kauhasen mukaan vähemmän kyvykkäät työntekijät päätyvät enemmän matalapalkka-aloille ja kyvykkäät työntekijät pystyvät todennäköisesti nousemaan korkeapalkkaisempiin tehtäviin. Työllisyyden rakennemuutoksessa Suomessa keskipalkkaiset työt ovat vähentyneet. Aiemmissa tutkimuksissa keskeisimpinä syinä on nähty rutiininomaisia työtehtäviä syrjäyttävä teknologia ja ulkoistaminen ulkomaille. Supistuvissa ammateissa on viisi vaihtoehtoista työmarkkinatilaa: pysytään supistuvassa rutiiniammatissa, siirrytään toiseen ammattiin (matalapalkkainen, keskipalkkainen tai korkeapalkkainen), ryhdytään yrittäjäksi, jäädään työttömyyteen tai työmarkkinoiden ulkopuolelle. – Julkisen politiikan merkitys on tärkeää työllisyysmahdollisuuksien parantamisessa ja koulutuspolitiikassa tulisi painottaa laaja-alaista osaamista. Myös alueellista liikkuvuutta tulisi tukea esimerkiksi asuntopolitiikalla, sanoi Merja Kauhanen. Tutkimuksen mukaan alueellinen muuttoliike auttaa lieventämään polarisaatiota.
Jussi Tervola: Työllisyyserot maahanmuuttajakategorioiden välillä ovat suuret, mutta kaventuneet
Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana, TITA-konsortion Jussi Tervolan mukaan maahanmuuttajien työllisyysaste on Suomessa Euroopan viidenneksi alhaisin. TITA-hankkeessa on tutkittu, miten maahanmuuttokategoria vaikuttaa kotouttamisen. Kategoriat on luotu Kelan vakuuttamispäätöksiin kirjatuista muuton syistä. Tärkein muuton syy on perhe, toisella sijalla on työ ja kolmannella humanitaarinen syy. – Työllisyyserot eri kategorioiden välillä ovat alussa suuret, mutta kaventuvat ajan myötä, kertoi Jussi Tervola. Pakolaisten alakategoriassa miesten ja naisten väliset erot ovat päinvastaisia; miesten keskuudessa perheenyhdistämisen kautta tulleet pärjäävät parhaiten, kun taas naisilla työtulot ovat alhaisimmat perheenyhdistämisen kautta tulleilla. Perheellistyminen selittää suuren osan miesten ja naisten välisistä työllisyyseroista, jolloin perhevapaapolitiikalla voitaisiin edistää naisten ja miesten tasa-arvoisempaa työllistymistä maahanmuuttajaperheissä. Jussi Tervolan mukaan finanssikriisin aikana tulleiden pakolaisten kotouttamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Eira Viikari-Juntura: Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähentyneet
Polkuja työhön -konsortion Eira Viikari-Juntura vertaili Kela-korvattuja sairauspoissaoloja naisten ja miesten välillä työnantajasektorin mukaan, terveys- ja sosiaalialalla samoin kuin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja työhön paluuta pitkittyneen sairauspoissaolon jälkeen vuosina 2005–13. Viikari-Junturan mukaan Kela-korvatuissa sairauspoissaoloissa on selvä ero työnantajasektorin mukaan ja sairauspoissaolot ovat yleisempiä julkisella sektorilla. – Taloudellisen laman aikana sairauskäyttäytyminen muuttuu, kertoi Eira Viikari-Juntura. Sekä sairauspoissaolot että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ovat vähentyneet. Viimeaikaiset työhön paluun edistämiseen tähtäävät lakimuutokset ovat lisänneet työhön osallistumista, lisänneet osasairauspäivärahan käyttöä ja osatyökyvyttömyyseläkkeitä samalla, kun täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä parempi koulutustaso ja ammattirakenteen muutos selittävät vähenemistä. Viikari-Juntura nosti esille myös lisääntyneen etätyömahdollisuuden ja presentismin vaikutukset, mutta asiaa ei ole hänen mukaansa vielä vielä selvitetty.
Annika Forsander TEMstä lisäsi kommenttipuheenvuorossaan, että Suomeen muutetaan myös opiskelun vuoksi perheen, työn ja pakolaisuuden lisäksi. Hänen mukaansa puuttuu selkeä strategia siitä, mitä maahanmuuttopolitiikalta halutaan työmarkkinayhteyksissä. Tämä olisi strategisesti tärkeää ja esimerkiksi tutkintoon valmistuneiden saamiseen työmarkkinoille tulisi kiinnittää huomiota. Forsanderin mukaan isona haasteena on mismatch – mukana tuodulla osaamisella ei ole sellaisenaan kysyntää uuden maan työmarkkinoilla. Osaajapuolella haasteena on Suomen palkkataso. Se ei houkuttele osaajia. Annika Forsander korosti myös toisen sukupolven polarisaation merkitystä yhteiskunnassa. Ensimmäinen maahanmuuttaja sukupolvi sopeutuu prekaariin asemaan, mutta toinen ei.
Ismo Suksi STMstä pohti, onko presentismi ollut hidastava tekijä lamasta toipumisessa. Hän totesi, että vuoden 2005 eläkeuudistuksessa arvioitiin, että eläkeiänodote nousee koulutustason muutoksesta johtuen. Tutkimuksista selviää nyt, että taustalla on sekä ammattirakenteesta että koulutusrakenteesta tuleva muutos. Vaikutukset työkyvyttömyyseläkkeisiin ovat Ismo Suksen mukaan hyvä kysymys, joiden taustalla saattaa olla myös se, että töitä ”tuunataan” niin, että vähempi työkykyisenäkin suoriudutaan töistä. Hän totesi kuitenkin, että osasairaspäivärahasta huolimatta järjestelmä ei tunne osittain työkykyistä.
Teksti: Tarja Valde-Brown