Maahanmuuttajayrittäjyyden yhteiskunnallisia hyötyjä tulisi tarkastella laajasti

Turun yliopiston kauppakorkeakoululla järjestetty etnisten vähemmistöjen asemaa yhteiskunnassa ja markkinoilla käsittelevä seminaari Society, Diversity and Markets keräsi 17.10.2018 tutkijat ja alan asiantuntijat vilkkaaseen keskusteluun. Tilaisuuden pääpuhujana kuultiin arvostettua brittitutkija Monder Ramia, joka toimii myös SWiPE-tutkimushankkeen tutkijana ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen ja yrittäjyyden laitoksen vierailevana professorina.

Tilaisuuden pääpuhujana toiminut professori Monder Ram Astonin yliopistosta Isosta-Britanniasta korosti erityisesti maahanmuuttajayrittäjyyden edistämisen laajaa yhteiskunnallista merkitystä. Monder Ram toi esille, että maahanmuuttajayrityksillä on merkittäviä yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia niin sosiaalisesta kuin taloudellisesta näkökulmasta. Erityisesti sosiaaliset vaikutukset, joita maahanmuuttajayrityksillä on, jäävät hänen mukaansa usein tietoisesti tai tiedostamatta huomioimatta.

– On tärkeää katsoa myös piileviä vaikutuksia, joita maahanmuuttajayrittäjyydellä on yhteiskunnassa, Ram huomautti. Hänen mukaansa piilevien vaikutusten huomioiminen on tärkeää myös politiikkanäkökulmasta. Monder Ram korosti erityisesti superdiversiteettiä ja maahanmuuttajayritysten monia rooleja yritystoiminnan ja taloudellisten vaikutusten lisäksi. Omassa tutkimustyössään hänelle on tärkeää maahanmuuttajayrittäjien aito ymmärtäminen, joka syntyy keskusteluista maahanmuuttajayrittäjien kanssa.

Åbo Akademissa apulaisprofessorina toimiva Magdalena Kmak toi keskusteluun erityisesti näkemyksensä maahanmuuttajien prekarisoitumisesta ja siitä, miten Euroopan maiden raja- ja kansalaisuuskäytännöt luovat eriarvoisuutta. Toisaalta hän korosti, ettei prekarisoituminen ole ainoastaan maahanmuuttajiin liittyvä yhteiskunnallinen asia.

Strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeisiin kuuluvan Polkuja työhön -hankkeen tutkijat Anu Yijälä ja Tiina Luoma kertoivat tutkimuksestaan, jossa on tarkasteltu työttömyyden ja työllistymisen vaikutuksia maahanmuuttajien hyvinvointiin. Haastattelututkimuksiin perustuvassa tutkimuksessa on tarkasteltu maahanmuuttajien työmarkkinapolkuja ja työnteon merkitystä heidän hyvinvoinnilleen. Yijälä ja Luoma totesivat, että työnteko on tärkeää maahanmuuttajien hyvinvoinnille ja koko akkulturaatioprosessille. Työnteko edesauttaa kulttuuripääoman saamisessa uudesta maasta. Tutkimustulostensa perusteella he totesivat, että tukien vastaanottaminen koetaan haastavana ja kaikki työ on hyväksi, sillä se auttaa maahanmuuttajien työllistymisessä myös myöhemmin. Tutkimustuloksiin voi tutustua tarkemmin En halua istua veronmaksajan harteilla, haluan olla veronmaksaja itse -tutkimusraportista.

Tohtorikoulutettava Maria Hokkanen kertoi kulutustutkimuksen näkökulmasta siitä, miltä maahanmuuttajien kulutus näyttää ja minkälaisia ristiriitaisuuksia se aiheuttaa pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Hokkasen mukaan pakolaiskäsityksemme perustuvat niin vanhanaikaisiin näkemyksiin kuin kansalaisjärjestöjen ja median kategorisoimiin näkemyksiin siitä, miltä pakolaisen tulee näyttää. Maria Hokkanen löysi tutkimuksessaan viiden tyyppisiä konflikteja, joita syntyy pakolaisten kulutuksen perusteella. Niissä korostuu muun muassa maahanmuuttajien kulutustapojen koettu uhka paikallisia kohtaan, epäily sosiaalietuuksien väärinkäytöstä ja hyvinvointijärjestelmän syyttäminen maahanmuuttajien kulutustapojen mahdollistajana.

Seminaarin moderaattorina toiminut maahanmuuttajien yrittäjyyden edistämistä Suomessa tutkiva SWiPE-tutkija Satu Aaltonen johdatteli alustusten herättämää vilkasta keskustelua muun muassa siitä, miten maahanmuuttajia ja maahanmuuttajayrityksiä voitaisiin hyödyntää monimuotoisemman yhteiskunnan kehittämisessä.

 

SWiPEn järjestämässä Society, Diversity ja Markets -seminaarissa puhuivat (vasemmalta oikealle) Satu Aaltonen, Anu Yijälä, Tiina Luoma, Maria Hokkanen, Magdalena Kmak ja Monder Ram