Projektitutkija Satu Aaltonen SWiPE-tutkimushankkeesta ja Polkuja työhön -hankkeen maahanmuuttajia koskevan osion projektipäällikkö Anu Yijälä keskustelevat tämän viikon Workcastissä siitä, miten Suomeen tulevat maahanmuuttajat saadaan mukaan työelämään, miten heistä tulee yrittäjiä ja minkälaista tukea he tarvitsevat työllistymis- ja yrittäjyyspoluillaan. Arjen ääni -haastattelussa kuulemme yrittäjä Edem Agbekey-Taylorin ajatuksia.
Tutkimustulokset saavat vahvistusta käytännön tasolla Ghanasta alun perin Suomeen tulleen Edem Agbekey-Taylorin haastattelusta ja hänen tiestään luonnonkosmetiikka-alan yrittäjäksi. Edemin tapauksessa hän joutui miettimään oman työllistymisensä uudelleen, kun koulutusta vastaavaa työtä ei löytynyt Suomesta.
– Koulutettu ihminen saattaa joutua aloittamaan ikään kuin alusta. Näyttää kuitenkin siltä, että myöhemmän työllistymisen tai yrittäjyyden kannalta on tärkeää, että maahanmuuttajat saavat mitä tahansa työtä, toteaa Anu Yijälä Workcastissä.
Satu Aaltosen mukaan työllistymispolun polveilevuus on varsin tyypillistä maahanmuuttajille, mutta myös kantasuomalaisille – elämä vie ja tulee monenlaisia muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin.
Sekä Satu Aaltonen että Anu Yijälä korostavat verkostojen rakentamisen tärkeyttä. Monet asiat toimivat verkostojen kautta ja usein maahanmuuttajille verkostojen vahvistaminen voi tapahtua esimerkiksi harrastusten kautta.
Monesti se, millä maahanmuuttajayrittäjä pystyy erottautumaan Suomessa, on jonkin erityispiirteen tuominen esimerkiksi omasta kotimaastaan, kuten Edem kertoi tehneensä – hän hyödynsi vanhaa ghanalaista perinnettä ihonhoitotuotesarjaansa.
Maahanmuuttajilla on alussa suuri into päästä työmarkkinoille tai ryhtyä yrittäjäksi. Suomessa on kuitenkin monia lupaprosesseja ja työllistymiseen menee aikaa, mikä saattaa lannistaa alkuinnon.
– Maahanmuuttajien yrittäjyyden alkuvaiheen vaikeudet ovat pitkälti samoja kuin kantasuomalaisilla ja jako maahanmuuttajayrittäjiin ja kantasuomalaisiin yrittäjiin on välillä keinotekoinen. Yhteisiä nimittäjiä maahanmuuttajataustaisille yrittäjille ovat kuitenkin kulttuuriin, liiketoimintamahdollisuuksiin ja markkinatuntemukseen liittyvät haasteet, kertoo Satu Aaltonen. Hänen mukaansa yrityksen perustaminen itsessään ei ole Suomessa haastavaa, mutta verotus, palkanmaksu, muu sääntely tai rahoituksen hankkiminen saattavat aiheuttaa haasteita, jos henkilöllä ei ole esimerkiksi pankkihistoriaa Suomessa. Suomen kielen taito helpottaa yleensä myös työllistymistä ja yrittäjäksi ryhtymistä.
Maahanmuuttajilla itsellään on vastuu omasta työllistymisestään, mutta myös muiden tuki ja yhteiskunnan antamat mahdollisuudet ovat tärkeitä. – Maahanmuuttajat haluavat töihin. Annetaan heille mahdollisuus, korostaa Anu Yijälä.
– Maahanmuuttajat ovat sisukkaita ja eteenpäin pyrkiviä ihmisiä. Se antaa meille toivoa, kun kipulemme työvoimatarpeiden kanssa, lisää Satu Aaltonen.
Kuuntele Edemin, ghanalaisen automekaanikon tarina luonnonkosmetiikka-alan yrittäjäksi Suomessa sekä SWiPE-tutkija Sadun ja Polkuja työhön tutkija Anun keskustelua siitä, minkälaisia haasteita maahanmuuttajat kohtaavat ja miten maahanmuuttajien työllistymistä ja yrittäjyyttä voidaan edistää yhteiskunnassa muun muassa tutkimustuloksia hyödyntämällä.
Satu Aaltonen, @swipe_STN @SatuAaltonen
Anu Yijälä, @polkujatyohon
Arjen ääni: Edem Agbekey-Taylor, yrittäjä, Inkuto Organics
Toimittajana Vilja Rydman @Rydis